MÖHKÖ! Möhkäle. Möhkelström, Möhkis.. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Yllättäen keskellä kaunista päivää se saapui keskuuteemme. Tupsahtamalla, mitään ilmoittamatta, kuin varkain. Toisin kuin ihmislapset, Möhkö valitsee itse emonsa. Vaativalla tuhinalla tulevaa äitiään kutsuen se kiepsautti itsensä akrobaatin elkein Kirpun pehmeään syliin. Voi tuota yhdennäköisyyttä!!!
...eikä kahta ilman kolmatta. Möhkö tunsi välitöntä, alkukantaista yhteyttä myös uuteen ihmisisäänsä. Siispä tuo hehtaariotsainen pallero lähtikin ilomielin valitsemiensa vanhempien matkaan ja pääsi jo pian tutustumaan kevätauringon kultaamaan Tukholmaan. Voi tuota sanatonta yhteisymmärrystä!!!
Musta pääjalkainen mötkäle onnistui rakastuttamaan ottovanhempansa välittömästi. Ei ollut epäselvyyttä, etteikö tulokas olisi mahtunut matkatavaroiden jatkeeksi pariskunnan pakatessa kamppeensa ja kääntyessä takaisin kohti kotosuomea. Möhkön taru oli alkanut. Oli myös naurettavan itsestäänselvää, että siitä oli tehtävä blogi. To be continued...
